Viikko maalaiselämää

Voisikohan jostain saada vuorokauteen ylimääräisiä tunteja..? On niin paljon tekemistä, jotka jää tekemättä tai siirtyy, kun ei vaan ole aikaa. Ja nyt en tarkoita koirajuttuja vaan ihan kaikkea mahdollista. Tokoa en ole tehnyt yhtään Entin kokeen jälkeen ja Astalla alkoi viikko sitten juoksu, joten agilitykin on tauolla. Toisaalta nyt tuntuu siltä, että tauko tekee mulle vain hyvää. Koko kesä on treenattu aikamoisella teholla, niin nyt tuntuu siltä, että pitää vähän ladata toko- ja agilityakkuja.

Akkujen latauksesta puheenollen, sain kyllä tavallaan latautua melkein koko viime viikon. Sanna ja Mikko lähtivät lastensa kanssa Turkkiin ja meidän piti mennä pitämään seinät pystyssä keskiviikosta eteenpäin. Tilanne kuitenkin muuttui ja Sami meni Rymättylään töiden jälkeen jo maanantaina ja minä sitten perässä tiistaina.


Entin äiti Miina

Ajattelin, että olisin ehtinyt tokoilla, vähän ottaa agilitya kentällä ja ainakin jäljestää, kun oli niin mahtavat lyhyet pellot ihan vieressä. En tehnyt mitään noista. Sen sijaan me käveltiin pitkiä lenkkejä ihanassa syysilmassa, käytiin sienimetsällä, tehtiin lampolassa töitä ja Sami treenasi paimennusta joka päivä, viikonloppuna kaksikin kertaa päivässä. En usko, että koirat kaipasivat muita lajeja. Joka aamu ennen töiden alkua käytiin aamulampolassa ja siellä Asta ja Entti saivat aina auttaa, kun piti siirtää lampaita tieltä pois. Töiden jälkeen sitten treenausta ja illalla vielä iltalampola ja samat auttamisjutut koirilla. Lenkit vielä päälle, niin ei kyllä ollut mehujakaan jäljellä mihinkään muuhun treenaukseen.


Sienimetsällä

Asta ja Entti olivat innokkaita apureita sisällä. Asta on kehittynyt sisätöissä kivasti, vaikkei niitä pääse juurikaan harjoittelemaan. Se irrotti lampaat uudesta säilörehupaalista (piti aina katsoa, ettei kukaan ole jäänyt toisten alle tms. jumiin) tosi nätisti vain puskemalla niitä reunoista irti. Yhtään ei käyttänyt hampaita eikä siinä tilanteessa pitänytkään, kun lampaat kyllä väistivät.

Lisäksi se piti lampaat hyvin paikoillaan, kun uusia paaleja tuotiin traktorilla. Enttikin oli näissä hommissa mukana, mutta sillä on vielä opittavaa. Ne olivat usein Astan kanssa vierekkäin ja jos Entin ohi yritti lammas, Entti selkeästi mietti, että mitäs tässä nyt pitäisi tehdä, kun on kuitenkin käsketty olla maassa. Asta taas oli jo toiminut siinä vaiheessa. Se singahti omalta paikaltaan nopeasti toiselle puolelle lampaan eteen, käänsi sen ja palasi sen jälkeen omalle paikalle. Eikä sille todellakaan olla tuollaista opetettu. Taisi vaan turhautua, kun työkaveri vaan pohtii ja analysoi, eikä laittanut tassua toisen eteen ;)


Asta löysi sieniretkellä lammikon ja se piti tietysti koekäyttää

Sami harjoitteli Peten neuvojen mukaan ja koko treeniviikon avainsanat olivat hallinta, paine ja kuri. Asta otti yllättävänkin herkästi painetta ja toimi sen jälkeen tosi upeasti. Entin kohdalla taas hahmotin Peten tarkoittamaa tahmeutta paremmin. Se reagoi kyllä paineeseen herkästi, mutta tietty jähmeys haittaa. Sitä on vaikea selittää, se vaan pitää oppia näkemään. No, kivasti sekin joka tapauksessa kulki, vaikka Sami väänsikin sen kanssa jopa enemmän kuin Astan.

Viikko maalaiselämää oli kyllä taas niin ihanaa. Sunnuntaina koitti paluu arkeen ja kaupunkilaiselämään. Asta olisi varmasti ensimmäisenä jäänyt ahkerasti jatkamaan työntekoa lampaiden kanssa…ja niin kyllä me muutkin…


Tinka, Miina, Entti, Hopi ja Asta

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>