Raportti Juvan reissusta

Someron kisoissa Outi ehdotti, että jos lähdettäisiin Juvalle 20.-21.7. kisaamaan neljän ykkösluokan radan verran. Koska Asta ja Sami olivat Somerolla olleet samalla aaltopituudella, meillä oli kesälomareissu tekemättä ja bonuksena Outi tarjosi vielä majapaikkaa mökiltään, niin ilmoitin Astan jälki-ilmoittautumisena Juvalle.

Lähdettiin viikko sitten perjantaina Ristiinaan Outin mökille. Eikä ollut pöllömpi paikka. Ihana mökki Saimaan rannalla. Kyllä kelpasi ja koirat olivat tietysti ihan onnessaan päästessään uimaan. Lauantaina oli aikainen herätys, kun kisat alkoivat jo 9.00 ja Sami jälki-ilmoittautuneena oli ensimmäisenä. Tosin paikan päällä ilmaantui toinenkin myöhemmin ilmoittautunut, joten Sami starttasi toisena.

Paikka oli Severi ja Johanna Hirvosen tila Inkilänhovi. Hieno paikka ja mukavasti järven ympäröimänä, niin pääsi uittamaan koiria ratojen jälkeen ja muutenkin.

Ekalla radalla Sami vähän unohti käskyjä eikä ollut ihan niin kartalla (*ei kerrota sille, mutta epäilen, että jännitti niin kovin*). Aika loppui häkillä. Rata kuitenkin läpi pistein 40 ja 13.sija. Hakukaari 18/20, nosto 8/10, kuljetus ohjaajalle 7/20, kuljetus 7/30 ja häkiltä tosiaan aika. Yhteensä kilpailijoita oli jokaisessa lähdössä n. 25. Lampaat olivat kaikkien mielestä haastavia ja diskejä tuli 8 kpl. Ne eivät antaneet mitään ilmaiseksi, menivät koiran alta pois, samoin ihmisen, ja häkityksessä piti malttaa ja malttaa ja toisaalta tehdä töitä. Jos koiran sai pidettyä hanskassa, ne olivat oikeinkin kivoja. Vaikka Severi itsekin sanoi, että lampaat eivät pysähdy vaikka koira pysähtyisi, niin kyllä ne itse asiassa pysähtyivät, jos koira ei nyt ihan älyttömästi niitä ajanut ja riekuttanut.

Toiselle radalle mennessä Sami jo tiesikin mitä tuleman pitää ja oli hoksannut pari asiaa nostoon liittyen tai miten käskyttää Astaa. Tältä radalta pisteitä jo 51 ja 8. sija. Hakukaaresta ja nostosta tuli täydet pisteet. Kuljetuksesta ohjaajalle jo 14/20. Kuljetuksessa Asta menetti taas eniten pisteitä. Siitä jälleen vain 7/30. Tälläkin radalla loppui aika häkillä.

Kotimatkalla poikettiin Samin ja Outin kanssa Mikkelin Siwassa ja voin todeta, että olipahan kokemus, myyjän osalta. Jutut olivat melkoisia ja pystyimme vain seisomaan ja nyökkäilemään huvittuneina niille. Huipennuksena ehkä se, että oli aikeissa kysyä meiltä kaikilta paperit, kun hihnalla oli muutama siideripullo :D

Ilta meni mökillä päivän ratoja videolta katsoessa, saunoessa ja hyvää ruokaa syöden. Niin, ja pitihän siellä Saimaassa pulahtamassa käydä. Mitään muuta ei edes kaivannut.

Sunnuntaiaamuna herätys taas aikaisin ja takaisin pellon reunalle. Samilla varmempi fiilis ja Asta henkisesti tiukalla, jotta paketti pysyisi kasassa. Näytti paremmalta kuin lauantaina. Hausta ja nostosta taas täydet eli 20/20 ja 10/10. Kuljetuksesta ohjaajalle 12/20. Kuljetuksesta sen sijaan vain 6/30 eli huonommat pisteet kuin lauantaina. Mietittiin pisteiden tultua, että missä meni vikaan, kun näytti ihan ok:lta. Häkillä Sami tsemppasi kunnolla ja sai kuin saikin eläimet häkkiin ja pisteitä 10/10. Yhteensä 58p. ja tuolla sijoituttiin jo neljänneksi.

Huonot kuljetuspisteet jäivät harmittamaan sen verran, että kisan jälkeen Sami kävi kysymässä tuomarina toimineelta Severiltä osaisiko hän kertoa mistä pisteet meni ja mitä Sami voisi viimeisellä radalla tehdä toisin ja parantaa. Muistilaput olivat tallella ja niistähän oli helppo tarkistaa. Hyviä vinkkejä tuli mm. linjalla pysymisestä ja kommentteja muistakin pistemenetyksistä.

Severin sanat mielessä Sami meni viimeiselle radalle. Hausta taas täydet, nostosta ”vain” 7/10. En muista mistä tässä meni pisteet, mutta Sami sanoi tienneensä. Kuljetus ohjaajalle oli jo 15/20 ja mikä parasta, varsinainen kuljetus 21/30. Tähän tuli siis huimasti parannusta! Häkillä väänsivät hetken lampaiden kanssa menevätkö vai eivät, mutta menivätpäs ja siitä pisteitä 7/10. Yhteensä hienot 70p. ja tällä sijoituttiin jo kolmanneksi! Vähänkö olin ylpeä, pakko myöntää. Suurimmat kehut saa Sami, sillä ohjaus parani koko viikonlopun aikana ja käskytkin alkoivat olla jo niitä ihan normi käskyjä. Astalle pisteet siitä, että se oli aika kiltti kuitenkin ja monet kehuivat sitä siitä, että sillä ei keitä yli (=pure tms.), vaikka lampaat kaahottaisivat miten tahansa tai kun sillä itsellään on välillä liikaa vauhtia. Kiva oli myös kuulla, että kisa- ja lampurikonkarit olivat kehuneet sitä <3

Hyvillä mielin ajettiin vielä yhdeksi yöksi Outin mökille (taas sen Siwan kautta ja uudet jutut ja paperien kysymiset ;) ). Käytiin vadelma- ja mustikkametsässä (masentavaa, kun meillä marjat on pieniä nököjä ja tuolla valtavan kokoisia) ja tekaisin illalla vielä yöpalaksi ja Astan palkintosijoituksen kunniaksi marjakakun. Maanantaina arvottiin mihin lähdetään ja illalla huomattiin olevamme Tampereella Miisan luona, mikä tällaiselle epäspontaanille ihmiselle oli iso juttu ;) Sekin oli hurjan kiva ratkaisu.

Nyt vielä muutama päivä lomailua ja sitten takaisin töihin. Ihan tosi monipuolinen loma on ollut!

Vähän kuvia lopuksi reissulta.



Hopikin jaksoi seurata tai pitäisikö sanoa uskalsi, jos ei liikaa korotettu ääntä.


Asta pääsi omien ratojen jälkeen seuraamaan muiden ratoja.


Tässä kuvassa näkee hyvin eron Entin ja Astan välillä ja tällaista se on muutenkin. Toinen on skarppina aina ja kaikkialla ja toinen nukkuu… :P


Asta ja Astan palkinnot

Lomakuulumisia

Loma on edennyt jo yli puolen välin. Koirien kanssa ollaan puuhattu ahkerasti, mutta loman alkupuoliskolla aikaa meni myös häiden valmisteluun. Me siis menimme Samin kanssa naimisiin viime lauantaina. Nyt yritän tottua uuteen sukunimeen, Samuelssoniin :)

Astan kanssa kävin ennen loman alkua juhannuksena Tuorlassa agikisoissa. Yli kahden kuukauden kisatauko ja melkein saman verran treenitaukoa teki sen, että mulla oli se viimeinen terä hukassa. Tuloksina suora 5, 10, 15 ja hyl. Kokeiltiin myös ekan kerran hyppyrataa, mutta se saa toistaiseksi olla vielä pitkään se ensimmäinen. Olin ihan hukassa ja myöhässä ja meno sen mukaista.

Paimennusta ollaan harjoiteltu ahkerasti. Astalla on viimeisen kuukauden sisään tapahtunut jotain, sillä siitä on tullut aika kuuliainen ja ohjeet vastaanottava. Saimme peruutuspaikat viime keskiviikon Spky:n kisoihin sekä Astalle että Entille. Entin radasta ei jäänyt kovin paljon kerrottavaa, sillä se teki jo heti haussa sen, että kurvasi kohti lampaita. No, näitä ollaan nyt treenattu eikä vastaavaa ongelmaa, tyypillisesti tietystikään, olla saatu harjoituksissa esille.

Lampaat olivat tolpalla aika hektisiä ja yrittivät lähteä vähän joka suuntaan. Asta teki hienon pelastuksen itse. Se oli jo matkalla hakemaan ja samaan aikaan lampaat olivat lähteneet ihan toiseen suuntaan, mutta niin se pikkukoira vaan kävi kääntämässä ne kohti Samia ja pysähtyi vielä käskystä. Hakukaaresta 18/20 ja nostosta 9/10. Kuljetuksesta ohjaajalle tuli 15/20. Odotetusti vaikein osio oli varsinainen kuljetus, koska Asta puskee lähelle ja sillä on kiire. Siitä meni eniten pisteitä eli saaliina 11/30. Häkissä tuli myös pieniä kiemuroita, mutta sinne ne loppujen lopuksi menivät ja siitä pisteitä 4/10.

Yhteensä pisteitä tuli 57 ja näillä Asta sijoittui viidenneksi. Tärkeintä kuitenkin oli se, että kisoihin tuli mentyä, Asta oli kuulolla, vaikkakin kaasu vähän herkässä ja Sami sai ajettua radan läpi.

Tiistai ja eilinen oltiin Rymättylässä ja rakennettiin treenirata pellolle. Rata rakennettiin kakkosluokan mittojen mukaan ja haku oli 150m. Asta teki koko radan läpi, sillä muutoksella ykkösluokkaan verrattuna, että ajoi kaikki kuljetukset poispäinajona. Toimii sillä huomattavasti paremmin, kuin perinteinen kuljetus. Enttikin treenasi ja sillä tosiaan onnistuivat haut ihan ok. Sen puutteena on nostossa se, että sen tasapaino ohjaajalle ei ole välttämättä varma ja se ei vielä osaa kuljetuksessa suuntakäskyjä. Jollei lampaat lähde suoraan kohti ohjaajaa, saattaa mennä aikamoiseksi vääntämiseksi. No, senkin treenit jatkuu.

Viime viikolla käytiin Jaanan kanssa tekemään metsätreenit. Entille ja Cindille jäljet ja kaikille esineruutu. Jaana varoitteli, että käärmeitä löytyy ja heti Cindin jäljen alussa törmäsinkin isoon rantakäärmeeseen. Onneksi ei ollut kyy, mutta sekin nostatti hetkellisesti pulssia. Entin jälki oli suora ja siellä oli muutamia nameja. Nosti tosi maltillisesti, sitten alkoi vauhtiakin löytymään, mutta suoritui ihan mallikkaasti. Juteltiin Jaanan kanssa jatkosuunnitelmista ja siitä kannattaako Entille laittaa nameja, kun se ei välttämättä niitä syö ja jos syö, niin pyörii aina sen jälkeen ennen kuin jatkaa matkaa. Esineruutu meni hyvin.

Rymättylässä tein jäljen viereiselle pellolle. Vasta sitä talloessa totesin, että melko haastavat olosuhteet aloittelijalle, mutta poiskaan en viitsinyt tulla. Pelto oli ihan rutikuiva, kenkien alla maa vain pölisi. Lisäksi alkukesästä pellolla oli ollut lampaita, joten kasoja oli siellä täällä ja kaiken kruunasi hyvin voimakas tuuli. Laitoin nameja muutamiin kohtiin.

Jälki vanheni noin puoli tuntia ja sitten mentiin. Entti nosti sen hyvin, ajoi hyvin, mutta hukkasi sen pienessä mutkassa. Ajattelin jo, että nyt se ei löydä sitä enää, mutta löysipäs. Loppumatka meni ok ja purkki löytyi lopusta. Lampaiden kasoista se ei välittänyt mitään. Suurempi ongelma oli varmasti kova ja pyörivä tuuli sekä kuiva maa. Namit kannattaa varmaan jättää nyt kokonaan pois. Entti on jotenkin keskittyneempi eikä tosiaan pyöri syömisen jälkeen vaan menee kuin juna koko matkan. Kyllä siitä jälkikoiran saisi :) Hiljaa hyvää tulee, ehkä ensi kesänä. Tämä kesä on ollut aika lammas- ja tokopainotteinen.

Lomaa on vielä runsas viikko jäljellä. Aina se menee liian nopeasti ja kauheesti vielä olisi tekemistä. Toisaalta taas loma on tähän asti ollut aika ihana.